Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lainsäädännön näkökulmasta

Tässä artikkelissa nostetaan esiin Suomen lainsäädännön näkökulmia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiin. Lisäksi artikkelissa lyhyesti kuvataan miten organisaation tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden kehittäminen tulisi prosessina edetä. Artikkeli liittyy kirjoittajan julkaistuun sosionomin opinnäytetyöhön, jonka aiheena on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kehittäminen.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen Suomen lainsäädännössä eletään parhaillaan murrosaikaa. Uuden yhdenvertaisuuslain ja uudistetun tasa-arvolainsäädännön siirtymäaika päättyy vuoden 2016 loppuun ja tämä asettaa organisaatioille tarpeen kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiaan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ensimmäisissä artikloissa tuodaan esiin ihmisoikeusajattelun perusta: kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Jokainen ihminen on oikeutettu kaikkiin julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. (Koivorova & Pirjatanniniemi 2014, 109.)

Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Lain 6§ sisältää yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yleisen syrjintäkiellon (Finlex 2016). Tämän lisäksi Suomen lainsäädännössä on 14 eri lakia, jotka sisältävät lainsäädäntöä joko tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Suomen lainsäädäntö muuttui merkittävästi vuonna 2014, jolloin hyväksyttiin Yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325). Samaan aikaan uudistettiin laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (30.12.2014/1339). Uuden lainsäädännön voimaanpanon yhteydessä määritettiin, että uuden yhdenvertaisuuslain 5§:n 2 momentissa, 6§:n 2 momentissa ja 7§:n 2 momentissa tarkoitettujen suunnitelmien tulee olla laadittuina kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. (Finlex 2016.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus pohjautuvat voimakkaasti ihmisoikeuksiin ja niiden tarpeellisuuteen. Ife (2012, 300) toteaa että yhtenä näkökulmana voidaan nähdä kasvavan kiinnostuksen ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen luovan toivoa että tulevaisuudessa yhteisöllisesti päädyttäisiin yhteisiin ihmisoikeuksien arvoihin yksittäisen yksilön ahneuden ja kuluttamisen sijaan.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (Sisäasiainministeriö 2010, 8.)

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa 5§:ssa viranomaisen, 6§:ssa koulutuksen järjestäjän ja 7§:ssa työnantajan edistävän yhdenvertaisuutta. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta velvoittaa 4§:ssa viranomaisen ja 6§:ssa työnantajan edistävän tasa-arvoa, sekä 5§:ssa koulutuksen järjestäjän arvioimaan ja kehittämään tasa-arvon toteutumista koulutuksessa ja opetuksessa. (Finlex 2016.)

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta edellyttää viranomaisen kaikessa toiminnassaan tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Samainen laki edellyttää koulutuksen järjestäjien tai opetusta järjestävien yhteisöjen huolehtivan siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen, sekä että opetus-, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Työnantajan tulee samaisen lain perusteella edistää sukupuolen tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Laki edellyttää myös työnantajan laativan tasa-arvosuunnitelman. (Finlex 2016.)

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on tuoda esille vuorovaikutuskulttuuriin liittyviä seikkoja. Mönkkösen (2002, 13) mukaan vuorovaikutuskulttuurilla tarkoitetaan yhteisesti jaettuja usein ikään kuin itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä vuorovaikutussuhteen luonteesta ja sen merkityksestä. 

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisällön lisäksi tulisi huomioida näkemys siitä miten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen etenee askel askeleelta. Alla olevat askelmerkit on mukailtu Sisäasiainministeriön yhdenvertaisen järjestötoiminnan oppaasta (2011). Keskeistä on kaikki seuraavat vaiheet on huomioitu organisaation tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistyössä;

1. Organisaation henkilöstön ja toimintaan osallistuvien osallistaminen ja sitouttaminen
2. Nykytilan kartoitus
3. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä tavoitteista ja toimenpiteistä päättäminen
4. Tiedottaminen ja toimeenpano
5. Seuranta
6. Päivittäminen ja uusien tavoitteiden asettaminen.

Merkittävä osa työstä tapahtuu viimeisessä vaiheessa. Yhdenvertaisuuden tavoitteellinen edistäminen edellyttää sille asetettujen tavoitteiden toteutumisen säännöllistä seurantaa, muutostarpeiden arviointia sekä arvioinnin pohjalta esiin nousseiden toimenpidemuutosten toteuttamista (Sippola 2015, 13). Tämän lisäksi tulee huomioida, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen ei ole kertaluontoinen tehtävä, vaan kun edellä olevat askelmerkit on käyty läpi, alkaa prosessi jälleen alusta uudelleen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen tulisi nähdä jatkuva prosessina. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tulisi määritellä tietylle ajalle ja päivittää aina määräaikaan mennessä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa on meidän kaikkien tehtävä ja jokainen voi omalta osaltaan olla edistämässä niiden toteutumista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulisikin nähdä kaikkia hyödyntävä asiana.

Mikko Ahtila

Artikkeli liittyy kirjoittajan kesäkuussa 2016 julkaisemaan opinnäytetyöhön, joka liittyi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kehittämiseen Lahden nuorisopalveluille. Artikkelissa mainittu opinnäytetyö löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912493

Lähteet:

Finlex. 2014. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609 ja 30.12.2014/1329). [viitattu 6.3.2016] saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Finlex. 2014. Yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325). [viitattu 6.3.2016] saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325

Finlex. 2014. Laki yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (30.12.2014/1347). [viitattu 6.3.2016] saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141347

Ife, J. 2012. Human rights and social work. Towards rights-based practice. 3rd ed. Cambridge University Press.

Koivurova, T. & Pirjatanniniemi, E. 2014. Ihmisoikeuksien käsikirja. Tietosanoma. Helsinki.

Mönkkönen, K. 2002. Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Sosiaalitieteiden laitos Kuopion Yliopisto.

Sippola, A. 2015. Yhdenvertaisuussuunnittelun opas yksityiselle sektorille. FIBS. [viitattu 13.4.2016] Saatavissa: http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/d5fac52e698fd24e9f1a33433607ace1/1460575207/application/pdf/419626/Yhdenvertaisuussuunnittelun%20opas_yrityksille.pdf

Sisäasiainministeriö. 2010. Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasiainministeriön julkaisut 10/2010. Sisäasiainministeriö.

Kesän nuorten leiri tulee taas!

Jo kahdesti järjestetty Lahden Setan nuorten leiri on kerännyt parikymmentä sateenkaarinuorta (15-29v) ympäri maan yhteen viettämään viikonloppua yhdessä.
Tänäkin vuonna leiriä vietetään tutuksi tulleessa Naumin leirikeskuksessa, Sysmässä 15.-17.7.
Leirikeskuksen kauniit järvi- ja metsämaisemat luovat ihanat puitteet leirielämälle. 
  Leirin ammattitaitoinen vapaaehtoisten joukko on tänäkin vuonna järjestänyt mukavaa ohjelmaa koko viikonlopulle! Keskustelun, askartelun ja työpajojen lomassa on aikaa uida, pelailla nauttia luonnosta ja kerätä vaikka mustikoita. Ja mikä tärkeintä, syödä vatsansa täyteen herkullista ruokaa! Unohtamatta tietysti iltanuotiota vaahtokarkkeineen.
Tälle kesälle saamme myös vierailijan Sinuiksi -hankkeesta.

"Musta on aivain upeeta, että järjestitte tän leirin. Mulle ja uskon, että monelle muullekin oli upee ja voimauttava kokemus."

Olet lämpimästi tervetullut yhdessä kaverin kanssa tai yksin leireilemään kanssamme!

Kyyti Lahden keskustasta järjestetään leiripaikalle.

Leiri alkaa 15.7. klo 17.00, jolloin lähdemme matkaan Lahdesta.

Paluu sunnuntaina klo 16.45.

 "Oli tosi kivaa, sai olla oma itsensä eikä tarvinnu miettiä tuleeko hyväksytyksi."

Leirin hinta on 22e (Setan jäsenjärjestöjen jäsenet)
ja muilta 27e.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 20.6.

Lisätietoja: http://lahdenseta.fi/nuortenleiri  puheenjohtaja@lahdenseta.fi

Toivottavasti saamme Sinutkin seuraamme
heinäkuiseksi viikonlopuksi!