maanantai 11. marraskuuta 2013

Nyt puhutaan suoraan - mm. jäsenyydestä

Olemme saaneet palautetta, sekä hyvää ja huonoa, mutta keskityn nyt niihin yleisimpiin negailun aiheisiin. Pyydän lukijoita olemaan loukkaantumatta seuraavasta blogitekstistä, koska tätä ei ole kirjoitettu ketään yksittäistä ihmistä ajatellen, vaan käsiteltävät asiat ovat tulleet ilmi toistuvasti ja useista lähteistä.

Moni väittää, ettei jäsenyydestä ole mitään hyötyä. Kysyttäessä, mitä pitäisi korjata, ei kritiikin esittäjillä ole kuitenkaan vastauksia siitä, mikä pitäisi muuttaa. Kun "hyödyn" esimerkkinä käytetään bileiden sisäänpääsymaksuja ja ettei jäsenkortista koettu hyöty ole tarpeeksi suuri, tulee taas eteen järjestäjäpuolen näkemys siitä, ettei asioita voi itse asiassa paljon lähteä muuttamaankaan. Otetaan siis käsittelyyn järjestämiemme bileiden lippujen hinnoittelu.

Bileiden järjestäminen ei ole ilmaista, jokaisista bileistä tulee kuluja. Jotta edes pääsisimme nollatulokseen, on sisäänpääsymaksu perittävä kaikilta kävijöiltä. Lippujen hinnat on aikaisempien palautteiden perusteella pyritty pitämään mahdollisimman alhaisina. Koska hinta on jo valmiiksi jokseenkin alhainen, ei tällöin ole mahdollista enää tehdä kovin suurta eroa ei-jäsenen ja jäsenen lipun hintaan, koska ne kulut pitää kuitenkin saada katettua. Ja kuten juuri muistatte lukeneenne, korkeammista lippujen hinnoista on tullut negatiivista palautetta ja liian korkea hinta todennäköisesti saa osan esim. opiskelijoista jättämään tulematta. Bileiden tunnelma kuitenkin syntyy kävijöistä ja siitä, että heitä on tarpeeksi monta. Mitä enemmän ihmisiä, sitä parempi meno. Hinnat pidetään siis alhaalla, mutta jotain on jokaiselta kuitenkin perittävä, jotta laskut saadaan maksettua.

Mutta kun Lahden Seta on muutakin kuin pelkät bileet. On ryhmät, koulutus, tiedotus, vaikuttamistyö, tapahtumat ja paljon muuta, joka ei materialisoidu tavaroina tai jäsenetuina.

Yhdistyksen jäsenyys ei tähän saakka ole ollut pääsykriteeri toimintaan osallistumiseen, vaan ryhmät, tapahtumat ja muut menot ovat olleet kaikille avointa, jotta mahdollisimman moni innostuisi tulemaan mukaan. Olemme halunneet ja haluamme jatkossakin olla yhteisöä ja yksilöitä, ihmisiä, jokaista aktivoiva taho, jotta kynnys lähteä kokeilemaan jotain uutta tai erilaista, itselle vielä tuntematonta olisi mahdollisimman matala. Tämän avoimuuden osa ihmisistä vaikuttaa kokevan negatiivisesti, haluten kääntyä ilmeisesti mieluummin sisäänpäin. Tämä on periaatteellinen näkemysero, jota emme ole lähdössä muuttamaan. Lahden Setan toiminta on jatkossakin kaikille avointa. Seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen perusteella emme jaottele ihmisiä kategorioihin, jotka saavat kuka milloinkin osallistua siihen tai tähän. Ei, ei näin. Me emme syrji, vaikka meitä syrjittäisiinkin. Olemme positiivisena esimerkkinä siitä, miten pitäisi toimia. Esimerkki siitä, kuinka kaikki tulee ottaa huomioon ja mukaan, ketään ei saa jättää ulkopuolelle hänen ominaisuuksiensa vuoksi.

Toiminnan avoimuuden pitäisikin olla jo itsessään riittävän suuri syy tukea toimintaa ja liittyä jäseneksi. Ja jos tätä yhdistystä ei ole olemassa, palaa Lahti tilanteeseen, joka oli voimassa niinkin lyhyt aika sitten kuin 2,5 vuotta sitten. Mitä tapahtuisi, jos yhdistys loppuisi? Ilman Lahden Setaa kaupungissa ei ole "Setan bileitä" tai pikinikkejä, ei itseään etsiville tai sateenkaariville nuorille omaa ryhmää, jossa tavata vertaisiaan. Ei lautapelejä, ei elokuvakäyntejä, ei teatteriretkiä eikä muutakaan ryhmätoimintaa. Ei ole tahoa, jolta kysyä neuvoja, koulutusvierailua, ei ole tahoa järjestämään Lahti Pridea eikä järjestämään kimppakyytiä Helsinki Pridelle. En usko, että betoni-Lahtea ilman näkyviä sateenkaaren värejä haluaa kukaan.

Ja miksi yhdistys tarvitsee jäseniä? Tarvitsemme jäseniä, jotta saisimme avustuksia -> avustukset taas mahdollistavat toiminnan -> toivon mukaan jatkossa saisimme avustusten avulla vuokrattua myös toimiston -> joka puolestaan tarkoittaisi säännöllisempää toimintaa ja parempaa palvelua. Jäsenmäärä määrittää myös edustuksemme koon esimerkiksi piakkoin pidettävässä (valtakunnallisen) Seta ry:n edustajakokouksessa. Suoraan sanottuna en myöskään ymmärrä, miksi lahtelainen potentiaalinen jäsenemme liittyisi mieluummin esimerkiksi suurimman kilpailijamme HeSetan jäseneksi, koska HeSeta ei toimi Lahdessa, vaan Lahden Seta toimii Lahdessa. Voimme olla pääkaupunkiseutua, mutta todellisuudessa emme kuitenkaan sitä ole kuin Z-junan verran. Olemalla Lahden Setan jäsen tuet aivan samalla tavalla Setan toimintaa kuin minkä tahansa muun Setan jäsenenä.

En nyt tiedä välittyikö tästä tarpeeksi se turhautuminen, mikä tämän sisävesiyhdistysaluksen kipparilla on palautteista, joiden mukaan pitäis olla "jotain" tai "jokin" on väärin, mutta kukaan ei osaa tai halua sanoa, mitä pitäisi tehdä, on yhdistyksen hallitus todella tiukasti puun ja kuoren välissä. Eihän hätäpuheluakaan soiteta sanoen päivystäjälle "joku jossain ehkä on hukkumassa tai saattoi se olla pankkiryöstäkin, mutten tiiä että onko niin tai että missä tämä edes tapahtuu jos tapahtuu". Vaikka toimintavalmiudessa ollaankin, on vaikea lähteä puuttumaan tilanteeseen, kun ei tiedetä edes tarvitaanko paikalle poliisi vai palokunta. Täytyy myös muistuttaa, ettemme ole ammattilaisia emmekä saa palkkaa mistään, vaan hallitus on valittu yhdistyksen jäsenten joukosta. Ei ole olemassa yliopistoa, jossa voisi pääaineena lukea "Lahden Setaa".  Tämä on kutsumustyö, jonka koulu käydään kantapään opistossa.

Sitten vielä sananen heille, jotka eivät ole jäseniämme, eivät aio liittyä mukaan, eivät aio osallistua mihinkään, eivätkä myöskään ole kiinnostuneet "kilpailijoistammekaan", mutta lukevat tätä blogia kenties omasta sateenkaarevuudestaan johtuen. Vaikka oma elämä olisi niin hyvin järjestyksessä, että minkäänlaista syrjintää ei tule miltään suunnalta, rahaa on ja ystäviä yllin kyllin, lisääntyminen on ongelmatonta, lainsäädäntö ei nypi ja lähialueiden ihmisoikeusasiat eivät liikuta. On hienoa, jos on elämässään tilanteessa, ettei mikään paina tai vaivaa. Hyvin harva sellaisessa teflontilanteessa kuitenkaan on. Homot, lesbot, bi:t, transvestiitit, transsukupuoliset, transgenderit, muunsukupuoliset, ja intersukupuoliset kohtaavat kuitenkin keskimääräistä useammin elämässään vaikeuksia. Vaikka et itse tarvitsisi apua, rohkaisua, ymmärrystä, hyväksyntää, seuraa, tukea tai kanavaa, jota kautta vaikuttaa lainsäädäntöön tai asenteisiin, suurin osa yllä luetelluista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä tarvitsee jotain noista. Tee osasi heidän puolestaan. Setan jäsenjärjestön jäsenyys on ehkä paras ja tärkein tapa tehdä osasi. Jos et halua jäseneksi jostain syystä ollenkaan etkä siten halua ilmaista tukeasi, tee edes vuosittainen rahallinen lahjoitus toiminnan tukemiseksi, se voi olla pienikin, mutta lahjoitus kuitenkin. Halusimme tai emme, elämme yhteiskunnassa, jossa rahalla osoitetaan arvostusta tai sitä, että jotain tuetaan ja kannatetaan.

Luovutan oman paikkani vuoden vaihteessa eteenpäin, ensi vuoden puheenjohtajaksi yhdistyksen syyskokous valitsi Jonna Pääkkösen. Jatkan itse varapuheenjohtajan tehtävässä, jotta voin auttaa ja tukea Jonnaa hänen ponnisteluissaan johtaa Lahden Seta yhä tukevammille astinkiville. Rahallista korvausta yhdistyksen asioihin käytetyistä tunneista hänkään ei tule saamaan, mutta aion itse osoittaa tukeni hänelle ja yhdistyksen toiminnalle paitsi vapaaehtoistumalla jälleen hallitustyöskentelyyn vuodeksi eteenpäin, myös mm. maksamalla tulevan vuoden jäsenmaksuni heti tammikuussa ja olemalla koulutusvastaavamme käytetettävissä. Ensi vuosi lienee viimeinen, jonka hallituksessa vietän, jotta uusille aktiivisille aktiiveille olisi taas enemmän tilaa. And that's where you come in. Tervetuloa "piireihin".

Kuulen liian usein puhuttavan jostain "piireistä". Nämä mystiset "piirit" esimerkiksi itsesensuroivat ihmisiä osallistumasta toimintaamme. Valitettavan usein ihmiset luulevat Lahden Setaa aikaisemmin kaupungissa toimineeksi "Lahen Koodiksi". Ja tämä on ihan oikeasti väärä luulo. Lahden Setalla ja sillä kyseisellä Koodilla ei ole mitään tekemistä keskenään, tule ihmeessä toteamaan asia omin silmin ja korvin. Ja ne piirit... Ne piirit ovat avoinna kaikille. Piiriin pääsee tulemalla paikalle ja esittäytymällä. Kun nimesi tunnetaan ja sinä opit muiden nimet, olet piirissä. Käytännössä piiri ei ole negatiivinen asia ollenkaan, se tarkoittaa vain muihin tutustumisen tapahtuneen. Tule mukaan, haluamme tutustua sinuun ja ottaa mukaan "piireihin".

Ja jottei se tärkein unohtuisi... Kiitos, jos olet jo jäsenemme. Se on niin tärkeätä, ettei ole tosikaan. Erityisen hienoa on ollut nähdä, että osa jäsenistämme ollut mukana ihan ensihetkistä lähtien tukemassa toimintaamme. Kiitos. <3

torstai 8. elokuuta 2013

Jäsenistä, jäsenyydestä ja yhdistyksestä yleisesti

Saamme liian usein jäsenliittymisilmoituksia ihmisiltä, jotka kuitenkin jättävät kuitenkin jäsenmaksun maksamatta ja jäävät näin liittymättä yhdistyksen jäseniksi. Jäsenyys astuu voimaan vasta jäsenmaksun jälkeen. Missä vika? Tulitko katumapäälle? Onko sinulla näkemystä asiaan? 

Jäsenet ovat toimintamme tärkein osa, peruspilari numero yksi, joten jokainen puolitiehen jätetty jäsenliittyminen harmittaa. Ottaisimme mielellämme vaikka teidät kaikki jäseniksi. Lähiaikoina olisi esimerkiksi ylimääräinen yhdistyksen kokous tuloillaan, mutta vain varsinaisilla jäsenillä on puhe- ja äänioikeus, aloiteoikeudesta puhumattakaan. Myös hallituksen jäsenten tulee olla yhdistyksen jäseniä. Ja bileisiinkään ei pääse alehintaan vain sillä, että on joskus ollut jäsen tai sattuu olemaan jäsenkortillisen seurassa.

Sitten on vielä sekin puoli, että ilman jäsenmaksuja emme voi järjestää sellaista toimintaa, jota meiltä toivotaan ja mitä haluaisimme tarjota. Tilavuokrat, pääsyliput, tarvikehankinnat, paluukyyti Helsinki Pridelta... Suomi on kallis maa ja me operoimme hyvin pienellä budjetilla. Joten jos haluat tukea Lahden omaa LHBT-yhdistystä, kannattaa ehdottomasti liittyä jäseneksi, maksaa vuosittainen jäsenmaksu tai edes tehdä pieni rahalahjoitus.

Ja vielä loppuun muistutus siitä, että mitä ikinä Päijät-Hämeessä aikaisemmin LHBT-saralla onkaan ollut, me emme ole yksikään aikaisemmista toimijoista. Et voi sanoa, että "no ne on semmosia", koska me emme ole "semmosia" vaan me olemme jotain aivan muuta. Jos sinulle on jäänyt huono maku suuhun jostain aikaisemmasta yhdistyksestä, niin tulehan toki tutustumaan toimintaamme, koska me olemme 2011 perustettu Lahden Seta ja me haluamme tutustua Sinuun, koska "Sinä" olet potentiaalinen "me", jos vain haluat. Ota Lahden Seta ylpeästi omaksesi!

tiistai 6. elokuuta 2013

Sami goes to San Francisco

Lämmin kesä on pitänyt blogin monumenttina siestalle, mutta syksyn tuntuessa jo iltojen viileyden läpi, on aika jälleen aktivoitua. Koska reservissämme on paljon hienoja kirjoittajia ja heillä paljon mielenkiintoista sanottavaa, saamme nyt tutustua erääseen matkakertomukseen. Enjoy!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kesähelteinen tervehdys!
Tässä kirjoittelee Lahden Setan varapuheenjohtaja Sami. Neljä viime kesää olen ollut Pride-viikonloppuna marssimassa ja juhlimassa Helsingissä, mutta tänä kesänä teimme avomieheni kanssa poikkeuksen, kun samaan ajankohtaan osui matka San Franciscoon.

San Franciscon Pride-juhla on se aito ja alkuperäinen, vuodesta 1970 asti lähes vuosittain pidetty sateenkaarikansan paraati, jolla on tuotu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia julki enemmän tai vähemmän värikkäällä tavalla. Tämän vuoden SF Pride oli järjestyksessään 42., ja sen teemana ”Embrace, Encourage, Empower”, eli vapaasti käännettynä ”Omaksu, rohkaise, voimaannuta”.

Kalifornialaisilla mies- ja naispareilla oli tänä vuonna erityisen suuri syy juhlaan, sillä vain reilu viikko ennen Pride-juhlaa Kalifornian osavaltiossa palautettiin korkeimman oikeuden päätöksellä samaa sukupuolta oleville pareille oikeus mennä naimisiin, vuosien tauon jälkeen. Tämä iloinen tapahtuma näkyi vahvasti Pride-juhlassa ja sen uutisoinnissa. Itse kulkueessakin avoautoista vilkutteli oikeuden päätöksen jälkeen ensimmäisinä vihille ehtineitä pareja.

San Franciscon Pride-juhla oli kaksipäiväinen. Lauantai oli niin kutsuttu ”Pink Friday”, jolloin sateenkaariväki kokoontui legendaarisen Castron kaupunginosan puistoihin ja kaduille juhlimaan keskenään. Tunnelma oli lämmin ja iloinen, vaikka väkeä oli ahtautunut valtavasti pienelle alueelle. DJ:t soittivat puistoissa ja talojen katoilla, ravintolat ja baarit olivat tupaten täynnä, ja pidettiinpä siellä myös epävirallinen LGBT-vähemmistöjen oma kulkue. Myös pääjuhlapaikalla Civic Centerillä kaupungintalon edessä aloiteltiin juhlallisuuksia jo lauantaina.

Sunnuntaina koko kaupunki sulloutui pääkatu Market Streetin varrelle, jota pitkin lähti kymmenen aikoihin matelemaan 200 ryhmittymän muodostama paraati. Paraati kesti kokonaisuudessaan huikeat viisi tuntia. Etunenässä kaasuttelivat ”Dykes on Bikes”-naismotoristiryhmä, jota seurasi sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavia ryhmiä että kaikenlaisia muita ryhmiä paikallispolitiikoista kouluihin ja cheerleadereista suuryrityksiin, jotka kaikki osoittivat tukensa LGBT-ihmisten oikeuksille ja asialle. Varsinkin internetyritykset Google, Facebook ja Twitter osallistuivat näyttävästi kulkueeseen, sillä niiden päämajat sijaitsevat San Franciscon lähellä Piilaaksossa. Kulkueen loputtua sekä yleisö että kulkueeseen osallistuneet sulloutuivat Civic Centeriin ja Castroon, muodostaen 1,5 miljoonan ihmisen meren.

Suurimpana erona suomalaiseen Pride-juhlaan havaitsin, että San Francisco Pride on koko kaupungin juhla ja ylpeyden aihe. Paikalliset liikkeet olivat koristautuneet sateenkaaren väreihin, ja sateenkaariliput liehuivat katujen varsilla. Viikonlopun juhliin osallistuivat kaikki lapsiperheistä kadunmiehiin, seksuaaliseen ja sukupuoliseen suuntautumiseen katsomatta. Näin jopa usean eri kirkon mainostavan sateenkaarimessuja. Ei voi muuta kuin toivoa, että joskus myös Suomessa ja kaikkialla maailmassa suhtauduttaisiin meikäläisiin yhtä avoimesti ja pelottomasti. Silloin meidän ei tarvitsisi enää marssia kaduilla oikeuksiemme puolesta, mutta toisaalta olisi sääli luopua niinkin iloisesta ja värikkäästä juhlasta kuin Pride.

Meillä HLBT-ihmisillä on oikeus näkyä ja kuulua kaikkialla maailmassa, vaikka sen oikeuden saavuttamiseen on vielä aikaa. San Franciscossa ja Helsingissä tämä oikeus toteutuu, miksei myös Lahdessa? 







keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Sihteerin kynästä: ajatuksia yhdistysaktivismista

Tällä kerralla esiin astuu ensimmäinen vieraileva kirjoittaja. Kyseessä on yksi yhdistyksemme hallituksen tärkeimmistä henkilöistä, jota ilman puheenjohtajan on oikeastaan mahdoton toimia, sihteerimme Riikka. Mutta päästetään hänet nyt itse kertomaan, miten hän on päätynyt olemaan se tuki, jota vasten minun on turvallista nojata, olemaan yhdistysharrastuksen ammattilainen. Olkaa hyvät!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toisen hallituskauden puoliväli kolkuttelee ihan nurkan takana, ja Lahden Setan sihteerikkö istuu puistonpenkillä ihmettelemässä, miten tässä näin kävi! Minähän vain menin silloin joskus kaaauan sitten (kesällä 2011) uteliaisuudesta katsomaan, keitä ilmaantuisi paikalle keskustelemaan kaupungin sateenkaariyhdistyksen tilasta. Missasin Lahden Setan perustamiskokouksenkin, mutta päädyin kuitenkin heti seuraavaan hallitukseen mukaan. Ja sillä tiellä ollaan edelleen. Jäsenkortissa seisoo numero 007, ja siitä on hyvä syy olla ylpeä!

Siinä ensimmäisessä tapaamisessa, johon uskaltauduin mukaan, taisin olla aika ujo ja hiljainen, koska en ollut ikinä ollut millään tavalla mukana Lahden ”homoskenessä”. Siitä hetkestä on tultu pitkä matka viimeisen parin vuoden aikana. Yhdistys on kasvanut vireäksi toimijaksi, ja kuviot ja ihmiset ovat tulleet itselle tutuiksi. Nyt voin rintaa röyhistellen sanoa olevani ihan ihkaoikea yhdistysaktiivi! Yhdistystoiminta ei vienyt minulta ainoastaan pikkurilliä, vaan kaappasi kokonaan mukaansa, ja voin ihan rehellisesti sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. En niitä kivoja päiviä, mutta en myöskään niitä vähän hankalampia.

Tyypillistä yhdistysaktiivin päivää on mahdoton yrittää kuvata. Kahta samanlaista ei nimittäin ole. Joskus asiat rullaavat kuin hyvin öljytty koneisto, ja kaikilla on kivaa ja ihanaa. Seuraavana päivänä voikin sitten taas olla sellainen päivä, että mikään ei mene niin kuin Strömsössä ja syntyy jos jonkinlaista kärhämää ja konfliktia. Kaikesta kuitenkin huomaa jälkikäteen oppineensa jotain arvokasta, ja vaikka niitä harmaita hiuksia joskus tuntuukin ilmaantuvat, niin 98 % ajasta tämä on kivaa! Seta ja kaikki ihanat setalaiset ovat juurruttaneet itsensä sydämeeni, ja joka päivä on saatava ainakin pieni annos setailua. Muuten tulee vierotusoireita.

Yhdistystoiminta ei pyöri ilman aktiiveja, ja hyvien tyyppien löytäminen tekijöiksi on meidänkin pienen ja pippurisen puljumme ydinongelma. Aktiivijoukko on pieni, ja monesti innostus tapahtumien tekemiseen, ryhmien vetämiseen ja arkiseen ahertamiseen hiipuu hienon alun jälkeen. Bileissä on kiva käydä, mutta kukapa haluaisi olla siivoamassa niiden jälkiä? Ryhmissä on mukavaa toimintaa, mutta että ottaisi vastuun ryhmän vetämisestä? Ei kiitos. Niinpä moni homma jää hallituksen hoidettavaksi. Se on toisaalta rikkaus, kun pääsee mukaan monenmoiseen, mutta joskus myös rasite, kun hallitusaktiivien aika ei meinaa millään riittää ihan kaikkeen. Pikkuhiljaa yhdistyksen toiminnassa mukana olevien joukosta on onneksi kuitenkin ruvennut nousemaan ylös varovaisia käsiä: minäkin ehkä voisin… Olisikohan meidän jo aktiiveina toimivien esimerkki rohkaissut muitakin mukaan? Meistä kun taitaa usein paistaa läpi, että innostuksella voi helposti korvata aika rutkasti kokemuksen puutetta!

En osaa enää kuvitella sellaista tilannetta, että en olisi jollakin tavalla mukana Lahden Setan toiminnassa. Tunnen olevani osa upeaa ja koko ajan kasvavaa yhteisöä, jonka kautta minulla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja ihmisten asenteisiin. Samalla saan olla mukana toteuttamassa kotikaupunkiini sellaista toimintaa, joka tuo ihmisiä yhteen ja toivon mukaan myös luo sellaista ilmapiiriä, jossa ihan jokainen – myös minkä tahansa vähemmistön edustaja – voi ylpeänä sanoa olevansa kotoisin Lahesta!

Ihanaa, aurinkoista ja aktiivista kesää kaikille tasapuolisesti – toivottavasti tavataan Lahden Setan tapahtumissa!

XOXO
Riikka
Lahden Seta ry:n sihteeri

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Moninaisuus asuu meillä

Luin juuri Setan blogista tänään julkaistun kirjoituksen (http://www.seta.fi/blogi.php?aid=17903), josta otin seuraavan lainauksen:

"Myös lhbti-yhteisön sisällä pohditaan samantyyppisiä kysymyksiä kuin muuallakin. On sukupuolitettuja tiloja, joihin muunsukupuoliset eivät aina sovi mukaan. Esimerkiksi osa tapahtumista on suunnattu vain naisille tai miehille, lesboille tai homoille."

Alusta alkaen Lahden Setan toiminnan punaisista langoista yksi merkittävimmistä on ollut se, ettei meidän toimintaamme ole jaoteltu vielä näiden kahden vuoden aikana sen perusteella kuka olet tai miten ilmaiset itseäsi. Esimerkiksi en ole itse kokenut tarvetta koskaan kysyä edes läheisimmiltä "hallitustyökavereiltani", miten he määrittelevät itsensä tai seksuaalisen suuntautumisensa. Sinäkin olet aina tervetullut mukaan nimenomaan omana itsenäsi ja aktiviteetteihin osallistumisen päätät nimenomaan omien mielenkiintojesi mukaan. Käytämme ehkä bileiden yhteydessä kieli poskessa tehtyä stereotypiahuumoria, mutta muutoin toimintaamme eivät normit ja stereotypiat istu. Ja näin toimiessamme minulla on ollut kunnia seurata aitiopaikalta, kuinka Lahden sateenkaarikaupunkilaiset ovat vähitellen alkaneet muuttua yksittäisistä ohikulkijoista yhteisöksi. Uskoisin, että olemme yhdistyksenä osanneet astella juuri oikeille astinkiville. Hienoa me!

Asutko Päijät-Hämeessä? Mikäli haluat tukea toimintaamme, tule käymään tapahtumissamme tai osoita tukesi liittymällä jäseneksemme.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Lahden Seta sydän Tahdon2013

Tätä kirjoittaessani kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta on ollut mahdollista allekirjoittaa vasta muutamien tuntien ajan. Alle 12 tunnissa allekirjoituksia on kerätty sähköisesssä muodossa kansalaisaloite.fi:ssä jo yli 25 000. Huikea luku, ennätyksellinen aloitus kampanjalle. Ja tämä on vasta alkua, koska kampanja kestää aina 18. syyskuuta saakka.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tarkka lukumäärä ei ole kenenkään tiedossa, mutta arvioiden mukaan Suomessa noin 5-15% väestöstä olisi sateenkaarikansalaisia. Pienen prosenttilaskutoimituksen jälkeen käytännössä tämä tarkoittaa vähintään noin 250000 kansalaista. Meillä jokaisella on myös perhe, sukulaisia, ystäviä, koulukavereita ja työkavereita, jotka ymmärtävät, ettei poliittinen syrjintä vieläpä maan omia kansalaisia kohtaan enää vuonna 2013 vetele.  Nyt kansa puhuu allekirjoitusten kautta julki sen, minkä kansa tietää oikeaksi. Tahdon 2013 -kampanjan puitteissa 250 000 allekirjoitusta varmasti saavutetaan, mutta oma toiveeni olisi nähdä luvun olevan lähempänä miljoonaa, jotta Arkadianmäellä varmasti ymmärrettäisiin, ettei tätä kansalaisaloitetta voi lakaista enää maton alle tai haudata johonkin byrokratian rattaisiin.

Lahden Setassa me päätimme hetkeäkään epäröimättä tukea tätä kansalaisaloitetta ja varapuheenjohtajamme Sami Hietanen toimiikin nyt kampanjan Lahden aluevastaavana. Lahden osalta nimien keruu starttaa tänään tiistaina 19.3.2013 klo 16-18 Lanunaukiolla. Kiitos omasta ja Lahden Setan puolesta kansalainen Hietaselle ja muille vapaaehtoiselle niin Lahdessa kuin muissakin kaupungeissa.

www.tahdon2013.fi
www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/192

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Ai kuka pj?

Luet nyt Lahden Setan puheenjohtajan (eli pj:n) blogin ensimmäistä kirjoitusta. Tervetuloa mukaan vähintäänkin vuoden 2013 mittaiselle matkalle, jonka aikana tarkoitukseni on tehdä yhdistystämme, arkeamme ja yhdistyksen aktiivihenkilöitä tutuksi jokaiselle Lahden Setasta kiinnostuneelle.

Näin ensi alkuun lienee soveliasta esitellä matkaopas. Nimeni on Katriina, olen vielä hetken verran 29-vuotias lahtelainen, joka ei vielä kolme vuotta sitten oikein kunnolla tiennytkään, missä Lahti sijaitsee. Kuten sanon jokaiselle uudelle tuttavalle, niin mie olen Lapista. Ja Oulusta. Olen siis kotoisin Suomein sykähdyttävimmästä jokilaaksosta, mutta hurjat nuoruusvuoteni elin oululaista elämänmenoa. Muutin Helsinkiin, mutta kohtalo määräsikin siirtämään maallisen omaisuuteni melkein samalta istumalta Kuopioon, josta sitten matka vei kohti Lahtea. Jo ennen Lahteen muuttoa googlasin ahkerasti Lahden Setaa, mutta sellaista ei ollut ja niinpä löysin itseni 2011 perustamasta tätä rauhallisella tahdilla hyväksi kasvavaa yhdistystä. Ja matkaseura sieltä elokuusta 2011 alkaen on ollut hyvää. Olen saanut tämän yhdistyksen kautta paljon uusia kokemuksia ja tuttavia, paljon sellaisia kohtaamisia, jotka ovat rikastuttaneet elämää hyvillä muistoilla.

Huhutaan täällä Päijät-Hämeessä olleen aikaisemminkin LHBTIQ-yhdistyksiä, mutta ne ovat aina kaatuneet jostakin syystä. Henkilökohtainen tavoitteeni on luoda tälle yhdistykselle sellainen perusta ja perinteet, että tämä yhdistys on ja pysyy. Tämä blogi lienee siis myös jonkinlainen tapa kirjata muistiin näitä Lahden Setan alkuaikoja, tulevaisuuden historiaa. Tarkoituksenani on jatkossa valottaa sitä arkea, mikä puheenjohtajan roolin kautta eteeni aukeaa ja tietysti omien kokemusteni & tekemisteni lisäksi olen ajatellut kutsua mukaan vierailevia kirjoittajia. Jos tämän blogin kautta saadaan yksikin uusi intoa ja tekemisen paloa täynnä oleva setalainen rohkaistua tulemaan mukaan toimintaan tai tapahtumiin, olen blogannut onnistuneesti.

P.S. Mielelläni vastaanotan myös aihetoivomuksia käsiteltäväksi.