Lahden Setan blogi on pitkään elänyt hiljaista vaihetta,
josko saataisiin siihen taas uutta puhtia, jos olet kiinnostunut kirjoittamaan
jotakin LHBTIQ?-teemaan liittyviä ajatuksia, niin otathan yhteyttä yhdistyksen
sähköpostin tai facebookin kautta. Yhdistyksen blogissa julkaistaan aiheeseen
liittyviä ja yhdistyksen näkökulmaan sopivia kirjoituksia.
Josko sitten varsinaiseen blogin aiheeseen, joka koskee
tällä kertaa palveluohjaajan tekemään työtä. Suurin osa jäsenistä ja toimintaan
osallistuvista tietää hyvin mitä Lahden Seta tekee, sehän selviää esimerkiksi
seuraamalla yhdistyksen somekanavia tai lukemalla sähköpostin kautta tulevaa
jäsentiedotetta. Jos sitten kysyy yksittäiseltä henkilöltä mitä yhdistyksen
palveluohjaaja tekee niin siihen vastauksen saaminen onkin sitten haastavampaa
ja siitä syystä ajattelin kirjoittaa blogitekstinä yhden esimerkkipäivän
palveluohjaajan työstä, josko sitä kautta saisi paremman kuvan.
kello 7.30 herätyskello soi ja heti ensimmäisenä ajatus
siitä että onko todellakin pakko nousta ylös – no itsepähän kello tuli
laitettua herättämään tuohon aikaan, ajatuksena oli josko kerkiäisi muutamaan
yhdistyksen sähköpostiin vastamaan aamutuimaan. Eli kahvia nenän eteen ja eikun
koneelle.
Aamun ensimmäinen sähköposti… olen ……. missä voisin Lahdessa
tavata kaltaisiani ihmisiä? No tähän on helppo vastata, monesti kysymykset
liittyvät joko siihen missä voi tavata kaltaisiaan ihmisiä tai sitten millaista
toimintaa yhdistyksellä on, näihin kysymyksiin osa vastauksesta löytyykin
suoraan kopioimalla jostakin toisesta vastauksesta.
Seuraava sähköposti… olen ……. olen kovin yksinäinen, onko
mitään paikkaa mistä löytää itselleni samanhenkinen kaveri? Jo parin vuoden
ajan yksinäisyys on yksi teema joka on noussut pinnalle ihmisiltä tulevissa
sähköposteissa. Tähän onkin jo paljon vaikeampi vastata. Kysymys saa pohtimaan
sitä, miksi yksinäisyys lisääntyy koko ajan, miten on mahdollista että kaikki
uudet tavat pitää yhteyttä ihmisiin ja silti ihmisten kokemus yksinäisyydestä
kasvaa. Voi kun olisikin helppo vastaus, jolla voisi auttaa mutta useasti
sellaisia ei ole tarjolla. Tämä viesti jää pyörimään aamupäivän päässä.
Aamupäivä jatkuu sähköposteihin vastatessa, ihan ei yksi kahvikuppi
riitä tähän hommaan. Jossakin vaiheessa kesken sähköpostien kello huomauttaa
että on aika lähteä liikkeelle. Vuorossa on vierailu yläkoulussa. Vierailu
alkaa perinteiseen tapaan ensin käydään läpi vähän termejä, jotta puhutaan
samasta asiasta ja sitten yleistä keskustelua, nuorilla riittää kysymyksiä;
kuinka paljon homoja on Suomessa? mistä tietää olevansa homo? onko homous
väärin? Toivottavasti osasin vastata edes joihinkin kysymyksiin, tälle kertaa
eniten keskustelua synnytti intersukupuolisten lasten tilanne Suomessa. Hei
miten se kello juoksi taas noin nopeasti, pakko jatkaa matkaa eteenpäin.
Kerkiäisköhän tässä välissä syödä jotain ruokaa – hei subway
siellähän saa nopeasti tankattua ja matka jatkuu. Seuraavana vuorossa on
yhteistyöpalaveri erään organisaation kanssa, joka kaipaa juuri heidän
organisaatiolleen räätälöityä koulutusta. Erityiskysymyksinä muun muassa
transihmisten kohtaamisen asiakastyössä. Reilun tunnin palaverissa ei kovin
paljon keritä käymään läpi, mutta onneksi koulutuksen runko tuli valmiiksi,
vielä kun jossain vaiheessa kerkiäisi tekemään koulutuksen valmiiksi – mutta
nyt kello juoksee eteenpäin.
Päivän viimeinen homma on vierailu erään perheen kotona.
Yksilöohjauksen asiakkaana on eräs sateenkaarinuori jolla haasteita vanhempien
kanssa kaapista ulostulon jälkeen. Perhe on yhdessä päättänyt, että olisi hyvä
istua alas ja keskustella asioista. On haastavaa saada kaikki osapuolet
näkemään asiat toistensa näkökulmista ja keskustelu käykin helposti kuumana,
onneksi kuitenkin tällä kertaa vaikuttaa siltä että suurimmat pelot vanhemmilla
liittyivät siihen etteivät tarkalleen tienneet mistä oikein on kyse ja tiedon
lisääntyessä pystyivätkin suhtautumaan asiaan paljon paremmin. Huh olipas siinä
haasteita kerrakseen, jokohan nyt saisi laittaa tämän päivän pulkkaan.
Matkalla kotiin tulee vielä muutama sähköposti, joista
toinen vaatii välitöntä huomiota, onneksi muihin viesteihin voi sitten vastata
seuraavana päivänä. Kotona on vielä pakko hetkeksi istahtaa koneen äärelle ja
varmistaa että huomisen päivän opettajille suunnatun ammatillisen koulutuksen
esitys on kuosissa. Lopulta on aikaa rentoutua ja hui kellohan onkin jo 18.30.
Yhdistyksen nettisivuilta lainattua:
Yhdistyksen palveluohjaaja auttaa seksuaalisen
suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi palveluohjaaja auttaa puuttumaan
syrjintään, jos olet kokenut epäasiallista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen
ja/tai sukupuolen perusteella.
Palveluohjaajaan voivat ottaa myös
yhteyttä eri alojen ammattilaiset, jotka kaipaavat neuvoa, ohjeistusta tai
tukea seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä
teemoissa.
Päijät-Hämeen alueella toteutetaan
palveluohjausta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja heidän
läheistensä kanssa.
Tämän lisäksi yhdistyksen palveluohjaaja toimii
Päijät-Hämeen alueella Lahden Setan koulutusvastaavana, joka organisoi ja
toteuttaa tällä alueella tehtäviä kouluvierailuja ja ammatillisia
täydennyskoulutuksia. Lisäksi palveluohjaaja osallistuu yhdistyksen ja
yhdistyksen hallituksen kokouksiin ja vastaa muun muassa yhdistyksen tasa-arvo-
ja yhdenvertaisuustyöstä. Tänä vuonna yksi tärkeä tehtävä on Lahti Pride
2016-tapahtuman tuottajana toimiminen.
Miksi sitten tämä blogikirjoitus? Yhtenä syynä se, että
monelle on jäänyt hyvin epäselväksi mitä palveluohjaaja tosiasiassa tekee ja
toisaalta myöskin monelle tämä työ jää näkymättömiin, mutta se on yhtä tärkeää
kuin kaikki muukin yhdistyksen tekemä työ. Palveluohjaajan tekemä työ on vain
yksi pieni asia mikä mahdollistuu sillä, että ihmiset liittyvät yhdistyksen
jäseniksi tai tekevät lahjoituksen yhdistykselle.
Terveisin
Lahden Seta ry:n palveluohjaaja
